Tyylikirja

Tähän päivittyvään tyylikirjaan on koottu ohjeita siitä, kuinka kirjoitat hyviä verkkosisältöjä. Tyylikirja on tarkoitettu erityisesti Taideyliopiston verkkosivujen sisällöntuottajille.

Äänensävy ja tyyli

Kirjoita ytimekkäästi ja aktiivissa

Mieti tekstiä suunnitellessasi, mitä lukija haluaa tietää. Kerro se heti tekstin alussa.

Älä hukkaa otsikon alkua organisaation nimen tai muun toisarvoisen seikan kertomiseen, vaan mene suoraan asiaan.

Vältä pitkiä ja monipolvisia virkkeitä, karsi turhat täytesanat ja suosi vieraskielisten termien ja kapulakielen sijaan selkeää suomea.

Pilko isot tekstimassat pienemmiksi kokonaisuuksiksi ja käytä väliotsikoita, jotka kertovat, mitä seuraava kappale sisältää.

Käytä aktiivista lauserakennetta passiivirakenteen sijaan aina kun mahdollista. Suosi me-muotoa ja puhuttele lukijaa sinä-muodossa.

Esimerkkejä aktiivisesta lauserakenteesta

  • Ei näin: Opiskelijavalinnan tulokset ilmoitetaan toukokuussa. Siivoustoimenpiteitä suoritetaan toimipisteissä tehostetusti.
  • Vaan näin: Ilmoitamme opiskelijavalinnan tulokset toukokuussa. Siivoamme tiloja tehostetusti.
  • Ei näin: Taideyliopisto tarjoaa laadukasta koulutusta. Opiskelijat voivat hakea koulutusohjelmaan toukokuun loppuun asti.
  • Vaan näin: Tarjoamme laadukasta koulutusta. Voit hakea koulutusohjelmaan toukokuun loppuun asti.

Taideyliopiston ja akatemioiden nimien käyttö

Akatemioiden nimien käyttö

Käytä artikkeleissa akatemiasta ensimmäistä kertaa mainittaessa virallista muotoa, jossa on mukana Taideyliopisto, siis esimerkiksi Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu. Jatkossa voit viitata akatemiaan pelkällä akatemianimellä, esimerkiksi Teatterikorkeakoulu. 

Älä käytä ulkoisessa viestinnässä akatemioiden nimien lyhenteitä. Harkitse myös, tarvitseeko akatemian nimeä toistaa useita kertoja, vai olisiko teksti sujuvampi ja vähemmän organisaatiolähtöinen, jos käyttäisit me-muotoa. 

Esimerkkejä akatemioiden nimien lyhenteiden käytöstä

  • Ei näin: KuvAn opettajat ovat tunnustettuja taiteen ammattilaisia. KuvAn opetuksen keskiössä on opiskelijan oma taiteellinen työ.
  • Vaan näin: Kuvataideakatemian opettajat ovat tunnustettuja taiteen ammattilaisia. Opetuksemme keskiössä on opiskelijan oma taiteellinen työ.

Nimien käyttö englanniksi

Taideyliopiston englanninkielinen nimi on University of the Arts Helsinki, lyhyemmässä muodossa Uniarts Helsinki. Taideyliopiston akatemioiden nimet voi ilmaista englanniksi joko s-genetiivillä tai of-rakenteella:

  • Uniarts Helsinki’s Academy of Fine Arts
  • Uniarts Helsinki’s Sibelius Academy ja
  • Uniarts Helsinki’s Theatre Academy.

Näiden eteen ei tule the-artikkelia, koska Uniarts Helsinki -nimen yhteydessä sitä ei käytetä. Myös muodot (the) Academy of Fine Arts of Uniarts Helsinki, (the)Sibelius Academy of Uniarts Helsinki ja (the) Theatre Academy of Uniarts Helsinki ovat oikein. Kokonaisissa lauseissa akatemioiden nimien eteen tulee the-artikkeli. Sen sijaan sähköpostien allekirjoituksissa tai muissa vastaavissa listamaisissa konteksteissa the-artikkelia ei laiteta, mikäli akatemian nimi esiintyy siinä täysin yksinään omalla rivillään, ilman lauseyhteyttä.

Nimien käyttö ruotsiksi

Oikeinkirjoitus ruotsiksi:

  • Konstuniversitetet
  • Konstuniversitetets Bildkonstakademi
  • Konstuniversitetets Sibelius-Akademi
  • Konstuniversitetets Teaterhögskola.

Kun mainitset akatemian nimen yksinään ilman Taideyliopistoa, akatemian nimen perässä on n-kirjain määräisen muodon merkkinä.

Avoimen kampuksen nimen käyttö

Avoin kampus on erisnimi, joka kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Avoin yliopisto on yleisnimi, joka kirjoitetaan aina pienellä alkukirjaimella, esimerkiksi ”Taideyliopiston avoimen yliopiston kurssit”. 

Englanniksi Avoin kampus on Open Campus, ruotsiksi Öppet campus. 

Muiden organisaatioyksiköiden kirjoittaminen

Koulutusohjelmien ja yksiköiden nimet kirjoitetaan suomeksi ja ruotsiksi pienellä alkukirjaimella. Englanniksi nimet sen sijaan kirjoitetaan isolla, ja myös nimen jälkimmäiset osat aloitetaan isolla alkukirjaimella. Näin ollen kirjoita: musiikkikasvatuksen aineryhmä ja ämnesgruppen för musikpedagogik, mutta Department of Music Education. 

Esimerkkejä isojen ja pienien kirjaimien käytöstä

  • Isot alkukirjaimet oli konteksti mikä tahansa kun mainitaan aineryhmän nimi kokonaisuudessaan – muuten käytä pieniä kirjaimia: I’m studying for a Master of Music degree in the Degree Programme in Folk Music. I graduated as a master from the folk programme.
  • My department is very welcoming.
  • I study music technology.
  • Open University: isot alkukirjaimet oli konteksti mikä tahansa.
  • The Degree Programme in Acting doesn’t admit new students this year. (Alkukirjaimet kun nimi mainitaan kokonaan.)
  • I study acting. (Alojen nimet pienellä yksinään.)
  • All students in this degree programme speak Swedish. 
  • I graduated as a Bachelor of Arts (Theatre and Drama) in 2020. (Tutkinnon virallinen nimi.)
  • I have a bachelor’s degree in theatre. (Ei virallinen nimi.)

Ulkomaalaisten oppilaitosten nimet

Ulkomaalaisista oppilaitoksista käytetään suomenkielisissä teksteissä niiden alkuperäiskielistä nimeä, eli nimiä ei käännetä suomeksi. Kuitenkin jonkinlainen selitys voi olla tarpeen kontekstissa.

Esimerkkejä

  • Susan opiskelee Conservatoire Royal de Bruxelles -konservatoriossa Brysselissä.
  • Mia suoritti maisteritutkintonsa norjalaisessa NTNU Norges Teknisk-naturvitenskapelige Universitet -yliopistossa.

Vinkkejä englanninkielisiin teksteihin

Käytä brittienglantia

Taideyliopiston käyttämä virallinen kielivariantti on brittienglanti.

Ero amerikanenglantiin näkyy tietyissä sanavalinnoissa (autumn, ei fall) ja esimerkiksi seuraavissa kirjoitusasuissa (mainittuna ensin BrE, sitten AmE): theatre-theater, organise-organize, honour-honor, programme-program, on 1 September – on September 1, practise-practice (=harjoitella-verbi. Harjoittelu-substantiivi on puolestaan practice myös brittienglanniksi), travelled-traveled.

Omissa teksteissään yhteisö voi toki käyttää haluamaansa varianttia.

Ajan ilmaiseminen brittienglanniksi

Ajan voi ilmaista brittienglanniksi monella tapaa oikein, mutta kannattaa käyttää 24 tunnin kelloa, jottei muunnoksessa suomen kielen tekstistä satu virheitä. Laita tuntien ja minuuttien väliin kaksoispiste, siis esim. 17:30. Jos haluat käyttää 12 tunnin kelloa, sekä kaksoispiste että piste on yleinen, mutta usein suositeltu muoto on pisteellinen, siis esim. 5.30 p.m. Vaihtelevuutta on, sillä am/pm-voi myös olla ilman pisteitä ja kiinni numeroissa.

Valuuttamerkin käyttö

Valuuttamerkki tulee ennen numeroa ilman välilyöntiä, ja tuhansien väliin on tapana laittaa pilkku, siis esim. a donation of €10,000.

Oikeinkirjoitusohjeita

Käytäntönä on, että verkkosisällöissämme käytetään otsikoissa isoja alkukirjaimia vain ensimmäisessä sanassa.

Tehtävänimikkeiden oikeinkirjoitus

Käytä pientä alkukirjainta tehtävänimikkeiden yhteydessä kaikilla kielillä silloin, kun puhut tehtävästä. 

Kirjoita tehtävänimike kuitenkin isolla alkukirjaimella englanniksi silloin, kun tehtävänimikettä seuraa kyseisen tehtävän haltijan nimi. Siis esimerkiksi ”Professor N. N.”, mutta ”the person appointed to the position of professor in contemporary art may teach in Finnish and/or English.” Tai ”Hildén is the rector of Uniarts Helsinki. The Board listened to Rector Hildén’s presentation.”

Inklusiivisten termien käyttö

Suosi sukupuolineutraaleja termejä aina, kun se on mahdollista. Puhu siis esimerkiksi esihenkilöstä, älä esimiehestä. Käytä aina henkilön itsensä ilmoittamaa pronominia, jos tämä on tiedossa. Kun puhut yleisellä tasolla, etkä kenestäkään tietystä henkilöstä, käytä ruotsinkielisissä teksteissä sukupuolineutraalia pronominia hen.

Esimerkkejä englanninkielisistä inklusiivisista termeistä

  • Kun puhut yleisellä tasolla, etkä kenestäkään tietystä henkilöstä, käytä englanninkielisissä teksteissä sukupuolineutraalia pronominia they.
  • Kun suomeksi käytetään hän-pronominia viittaamatta keneenkään tiettyyn henkilöön, tulee englanniksi toistaa subjekti, muotoilla lause uudelleen tai käyttää they-pronominia eikä kirjoittaa ”he or she” (esim. The student is expected to improve their academic writing skills on the course). Kun puhutaan tietystä henkilöstä, käytetään henkilön toivomaa pronominia (they/she/he).
  • chair, ei chairman
  • fresher, ei freshman
  • camera operator, ei cameraman
  • actor kaikista, actress ei ole tarpeen naiseen viitatessa
  • alum, ei alumnus tai alumna yksikössä. Monikkomuotona käytössä alumni, mutta alums olisi myös oikein.
  • Käytä määreenä woman-sanaa femalen sijaan tämäntyyppisissä ilmauksissa: Johnson is the first woman professor appointed in the department.
  • first language, ei native language
  • laita ihminen ensin, eikä tietty ominaisuus: esim. people with disabilities (ei disabled people), people who are homeless (ei homeless people) 

Lyhenteiden käyttö

Kirjoita aina lyhenteet auki. Tämä sääntö koskee kaikkia verkkosivustolla käytettyjä kieliä.

Käytä pieniä kirjaimia, kun viittaat tiedostojen nimiin tekstissä (esimerkiksi pdf, ei PDF). 

Käytä isoja alkukirjaimia vain lauseen alussa ja erisnimien ensimmäisessä sanassa.

Tiedostojen nimeäminen

Jos lataat verkkosivustolle dokumentti-sisältötyyppiin tiedostoja, nimeä ne käyttäen pieniä alkukirjaimia ja väliviivaa (-) sanojen välissä. On tärkeää, että tiedoston nimestä käy selkokielisesti ilmi, mikä tiedosto on kyseessä. Älä käytä kirjainlyhenteitä vaan kokonaisia sanoja, esimerkiksi ”taideyliopiston-vuosikertomus-2018.pdf”. 

Olethan myös varmistanut, että kaikki sivustolle lataamasi tiedostot täyttävät saavutettavuusvaatimukset.

Tekstin muotoilu verkkosivuilla

Otsikointi ja ingressi

Jokaisella verkkosivuston sivulla tulee olla otsikko ja ingressi. Ne ovat erittäin tärkeitä sivun sisällön saavutettavuuden, ymmärrettävyyden ja hakukonenäkyvyyden kannalta. Otsikosta ja ingressistä pitää käydä ilmi, mitä tietoa sivu sisältää.

Ingressin pituus on enintään 140 merkkiä. Käytä ingressin merkkimäärä siihen, että kerrot sivun tärkeimmän sisällön käyttäjälle ja hakukoneille.

Väliotsikoiden käyttö

Paloittele verkkosivun tekstisisältö lyhyisiin kappaleisiin käyttämällä väliotsikoita. Väliotsikoiden käyttö on mainio tapa lisätä sivun käytettävyyttä ja tarjota lukijalle mahdollisuus silmäillä sivun sisältö läpi lukematta jokaista kappaletta turhaan, jos hän etsii jotakin tiettyä tietoa. 

Käytä väliotsikoissa editorin automaattisia otsikkotyylejä laskevassa järjestyksessä (sivun pääotsikko on tyyliä H1, seuraavan tason otsikot tyyliä H2, sen alaotsikot taas tyyliä H3). Älä koskaan hyppää yli tässä laskevassa järjestyksessä, sillä se on hyvin harhaanjohtavaa esimerkiksi ruudunlukijaa käyttävälle käyttäjälle.

Ohjeiden otsikointi

Erityisesti ohje-sisältötyypin sivuilla sivun otsikkoon ja väliotsikoihin on hyvä sisällyttää verbi. Käytä verbejä, jotka liittyvät ohjeistettavaan asiaan. Hyvä otsikko on esimerkiksi ”Näin teet opetusportfolion hakemukseesi”, ei ”Opetusportfolio hakemukseen”.

Lihavointi, kursivointi ja isot kirjaimet

Käytä kursiivia ainoastaan teosten nimissä. 

Lihavointia ei ole tarpeen käyttää missään sivuston sisällössä. Älä siis käytä lihavointia esimerkiksi korostaaksesi tärkeää asiaa tekstissä, vaan nosta keskeinen asia sivun otsikkoon tai kappaleen alaotsikkoon.

Verkkosivuston artikkeleissa ei lihavoida henkilöiden nimiä.

Älä kirjoita kokonaisia sanoja isoilla kirjaimilla, edes otsikoissa. 

Listojen muotoilu

Käytä listojen muotoilussa editorin lista-toimintoa, älä omia muotoilujasi kuten ranskalaisia viivoja. 

Kirjoita aina listalle lyhyt johdanto, jotta on selvää, mitä listatut asiat ovat. 

Pääsääntöisesti listatut asiat kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella eikä niiden jälkeen tule pistettä, koska listan kohdat eivät ole itsenäisiä virkkeitä. Jos listassa on kokonaisia virkkeitä, kannattaa miettiä, onko lista oikea ratkaisu esittää asia. 

Sitaattien käyttö

Verkkosivustolla sitaatit eli suorat lainaukset merkitään lainausmerkeillä, ei ajatusviivalla. 

Linkkitekstit

Linkkitekstillä tarkoitetaan niitä sanoja, jotka tekstissä ovat linkki uudelle sivulle. Kirjoita linkkiteksti aina siten, että käyttäjä ymmärtää pelkän tekstin perusteella, minne linkki vie. Älä siis kirjoita pelkästään ”lue lisää” tai ”lue lisää linkin takaa”, vaan kirjoita ”tutustu ohjeisiin hyvän verkkosisällön luomisesta” tai ”lue opiskelijamme blogikirjoitus”.

Call-to-action-linkki eli cta-linkki on verkkosivustolla oleva linkki, jonka on muotoiltu sisällönsyöttönäkymässä limenvihreäksi call-to-action-painikkeeksi. Kirjoita cta-linkki aina kehotusmuotoon äläkä lisää sen loppuun pistettä.

Linkin avautuminen uuteen ikkunaan

Jos kyseessä on sivuston sisäinen linkki, älä aseta sitä aukeamaan uuteen selainikkunaan. Ainoastaan sivuston ulkopuoliset linkit voi halutessaan asettaa aukeamaan uuteen ikkunaan. Uuteen ikkunaan avaaminen katkaisee käyttäjän aiemman polun, eikä käyttäjä pääse selaimen takaisin-komennolla taaksepäin.

Anna palautetta tyylikirjasta

Anna palautetta tyylikirjasta tai ehdota lisäyksiä ohjeisiin lähettämällä sähköpostia osoitteeseen verkkosisallot@uniarts.fi